Ilmalämpöpumput

Ennen ilmalämpöpumpun hankkimista kannattaa pohtia asiantuntijan kanssa millainen laite tai laitteisto sopii kyseiseen tilaan. Jos tila on selkeää ja yhdessä tasossa, laite ja sen optimaalinen paikka löytynee helposti.Jos taas tila on sokkeloinen ja esim. kahdessa kerroksessa, kannattaa hankkia kaksi sisäyksikköä tai kaksi täysin erillistä järjestelmää. Molemmissa ratkaisuissa on puolensa ja juuri tässä on asiantuntijan tietotaito paikallaan. Mikä toimii yhdellä, ei ehkä toimi toisella lainkaan.

Nyrkkisääntönä asuintiloissa voidaan pitää sitä, että mitä kauempana ihmisestä sisäyksikkö on, sitä parempi. Esimerkiksi makuuhuoneeseen sisäyksikköä ei kannata asentaa, sillä hiljaisimmankin laitteen ääni saattaa olla häiritsevä silloin kun kaivataan täydellistä hiljaisuutta. Myös laitteen puhaltama lämpö tai viileä ilma voi tuntua liian rajulta jos puhallus kohdistuu jatkuvasti suoraan ihmiseen.

Luonnollisesti sijoituspaikan valintaan vaikuttavat myös tekniset asiat, kuten lämmönjako, sähkön saanti, kondenssiveden poisto, putkivedot ulkoyksikköön, huollettavuus ja sisustusasiat.

Huomionarvoista on myös se, mihin tilaan laite asennetaan ja millaisia toimintoja siltä odotetaan. Jos pumppu tulee esim. kesämökille ja siltä odotetaan lähinnä viilennystä, niin tähän on olemassa omat ratkaisunsa. Samoin jos pumpulla haetaan vaikkapa kevyttä lisälämmitystä autotalliin, niin omat niksinsä siinäkin. Asiantuntijan avulla saat sinulle sopivan ratkaisun, vältyt ylivarustelulta ja säästät selvää rahaa.

Ulkoyksikkökin kannattaa sijoittaa avoimeen tilaan, jossa huoltotoimenpiteet voidaan toteuttaa vaivattomasti.

 

Lämpöä, viilennystä ja puhdasta ilmaa

Oikein asennetun ilmalämpöpumpun hyödyt ovat kiistattomat. Laite on hyvä peruslämmön tuottaja ja sen avulla voidaan pienentää normaaleja lämmityskustanuksia 30 – 50 %. Näin ollen se maksaa itsensä takaisin yllättävän nopeasti. Meidän ilmastossamme ulkolämpötila liikkuu +2°C:n ja -2°C:n välillä noin kolmanneksen vuodesta ja juuri tuolloin ilmalämpöpumppu on lämmöntuottajana parhaimmillaan. Kovilla pakkasilla ei laitteesta paljon iloa ole, mutta onneksemme noita -25°C ylittäviä päiviä on vuositasolla niin vähän, ettei niillä ole huomattavaa merkitystä.

Usein kuulee väitettävän, että lämmityskauden aikana saavutettu säästö tuhlataan kesällä viilennykseen. Kun puhutaan nykyaikaisista laitteista, tuo väite ei pidä paikkaansa. Yleensä viilennysjakson pituus on vain 3 kuukautta ja tuona aikana ei normaalikäytöllä ole mahdollista hukata 9 kuukauden aikana hankittua säästöä – mukavuudesta puhumattakaan. Ilmalämpöpumppu myös parantaa merkittävästi sisäilman laatua puhdistamalla kierrättämänsä ilman. Täällä on merkitystä varsinkin silloin, kun ulkoilman laatu ei ole parhaimmillaan, esim. siitepölykautena.

 

Ympäristöystävällistä energiaa

Tyypillinen ilmalämpöpumppu voi tuottaa jopa kolminkertaisen määrän puhdasta energiaa käyttämäänsä sähkömäärän verrattuna. Vuositasolla noin puolet pumpun tuottamasta lämmöstä on uusiutuvaa energiaa, joka ei aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä. Ilmalämpöpumpun ja sähkölämmityksen yhdistelmällä päästöt ovat noin kolmanneksen pienemmät, kuin esim. öljylämmityksellä.

Ilmalämpöpumppujen vuosihyötysuhde on perinteisesti ilmoitettu COP-arvona, joka kertoo miten tehokkaasti laite muuttaa kulutetun sähköenergian lämpöenergiaksi + 7°C:n ulkolämpötilassa. Vuoden 2013 alusta alkaen hyötysuhde ilmoitetaan SCOP-arvona, joka kertoo entistä tarkemmin todellisen hyötysuhteen huomioiden vuodenaikojen vaihtelut. Jatkossa siis kannattaa laitteita vertaillessa seurata juuri tuota SCOP-arvoa.

Nykyaikaisten laitteiden kylmäaineet ovat myrkyttömiä ja biologisesti hajoavia. Silti on tärkeää huolehtia, että esim. huollon yhteydessä kylmäainetta ei pääse ympäristöön. Näin ollen myös huoltotehtävät on syytä teettää ammattilaisella.

Jaa artikkeli